ERP-järjestelmillä pyritään parantamaan yrityksen asiakaspalvelua ja ulkoista ja sisäistä tehokkuutta.

Tehokkuuden parantaminen kohdistuu erityisesti yrityksen prosessien parempaan hallintaan, koska ERP-järjestelmä tukee yli organisaatiorajojen tapahtuvaa prosessia.

ERP-järjestelmä tehostaa sekä taloudellista että toiminnallista suoritusta.

Avainsana ERP-järjestelmässä on integraatio: integroimalla yhteen ohjattavaan kokonaisuuteen eri osapuolia (asiakkaat, toimittajat, myynti, tuotanto jne) järjestelmä tarjoaa nopeaa ja oikeaa tietoa läpi toimintaprosessien.

ERP-järjestelmän ydin on tietokanta, joka kykenee reaaliaikaisesti seuraamaan tavara ja rahavirtoja. Reaaliaikaisen tiedonsiirron avulla pyritään myös vähentämään päällekkäistä työtä ja nopeuttamaan asioiden käsittelyä ja päätöksen tekoa. Päätöksenteko nopeutuu kun päätöksentekijöillä on helposti käytössään ajankohtaista tietoa.

Tietoviikko 2011-09-16: ERP tulee taas

TIVI kirjoittaa 16.9.2011, että vanhat mielikuvat erp-projekteista eivät enää päde. Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat modulaarisia ja ketteriä. Silti niissä on vielä paljon kehitettävää.

Microsoftin Dynamics liiketoimintajohtaja Mika Aromaa sanoo, että 2000-luvun jättimäisistä erp-hankkeista on tultu kohti pieniä operatiivisia ratkaisuja.

SAP Finlandin maajohtaja Marika Auramo puolestaan painottaa ERP-järjestelmän hyödyntämistä päivittäisessä päätöksentekoprosessissa: "tiedon analytiikkaominaisuuksien kehittyminen on ollut huimaa. Tämä edesauttaa tiedolla johtamista".

Digian liiketoimintaratkaisuista vastaava johtaja Roy Nurmi puolestaan painottaa järjestelmien ketteryyttä alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pois elinkaariajattelusta

TIVI toteaa edelleen, että ERP-järjestelmällä ei ole enää varsinaisesti elinkaarta, vaan nyt puhutaan jatkuvuudesta.

Eräs asiakkaiden kannalt myönteinen seikka on ollut, että järjestelmät saadaan nykysin huomattavasti nopeammin käyttöön kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Marketvisio tutkii jatkuvasti ERP-järjestelmämarkkinoita.

7.9.2011 päivätyssä uutisessa he toteavat:

"Liiketoiminnan muuttuvat tarpeet ajavat ERP-järjestelmien kehitystä. IT-palvelutoimittajilta toivotaan yhä parempaa asiakkaiden toimialan ja liiketoiminnan ymmärrystä. Organisaatiot panostavat jälleen erityisen voimakkaasti ERP-järjestelmien kehittämiseen. Edellinen suuri ERP-järjestelmien uusimiskierros ajoittui 2000-luvun alkuun."

”Liiketoiminta kohdistaa IT:hen kovia odotuksia ja tätä kautta IT-palvelutoimittajien ymmärrys asiakkaan toimialasta ja liiketoiminnan prosesseista on entistäkin tärkeämpää. Yhä useammin sovelluskehityksen ohella muovataan prosesseja, ei ainoastaan automatisoida niitä, ja toisinaan tehdään suuriakin liiketoiminnan transformaatioita. Liiketoiminta vaatii usein nopeita muutoksia, joten palvelutoimittajan ja IT-osaston pitäisi pystyä yhteistyössä ketterästi muokkaamaan prosesseja ja tuomaan uusia sovelluksia liiketoiminnan tueksi.”, toteaa johtaja Mika Rajamäki Marketvisiosta.

Toiminnan-ohjausjärjestelmä

ERP-järjestelmä (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen tietojärjestelmä, joka integroi eri toimintoja, esimerkiksi tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa. ERP-ajattelumalli on laajennettu MRP II:sta (Manufacturing Resource Planning), joka puolestaan on MRP:n (Material Requirements Planning) seuraaja.

ERP-järjestelmään voi sisältyä erilaisia osioita, esimerkiksi palkanlaskenta, kirjanpito, reskontra, varastonhallinta, tuotannonohjaus sekä materiaalin, projektien, huollon, resurssien ja omaisuuden hallinta. Tyypillistä on että nykyaikaisissa järjestelmissä osiot ovat siis erillisiä moduleita, joita voidaan ostaa ja ottaa käyttöön vaiheittain.

Kokemuksia ERP-implementoinneista (3T)

Meidän (pitkän) kokemuksemme mukaan useimpien yritysten haaste on yhtenäisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin puute. Esimerkiksi yritysten master datan ylläpito ontuu ja yleensä järjestelmän käyttö on rapautunut.

Käyttäjillä on usein omia oheisjärjestelmiä (Excel, Access, Outlook jne.), jotka pidetään ajan tasalla ja ERP-järjestelmään vain kirjataan pakolliset asiat.

Tällöin yhteiseen käyttöön tarkoitetun tiedon ajantasaisuus ja laajuus ei ole niin hyvä kuin se voisi olla.

Usein yrityksissä järjestelmän käyttöönotto on niin suuri ponnistus, että voimat uupuvat järjestelmän tietojen ajan tasalla pitämisessä. Hieno idea jatkuvasti tapahtuvasta oppimisesta ja kehittymisestä tuntuu jäävän resurssipulan jalkoihin.

Pienet uudistushankkeet ja jatkuva uusien mahdollisuuksien etsiminen voivat tuoda järjestelmän käyttöön kaivattua tuoreutta ja avata mahdollisuuksia uusien asioiden oppimiselle. Tämä motivoi käyttäjiä ja näkyy myös suoraan ilmapiirissä ja edelleen yrityksen tuottavuuden kasvussa.